Myytti 3: Lahjoittaminen on oman paremmuuden korostamista

Artikkelin kirjoittaja Tuomo Salovuori on Lahjoittamon taustalla olevan Goodwill ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Lahjoittamo-idean kehittäjä. Hän pohtii artikkelissa, onko lahjoittaminen oman paremmuuden korostamista ja millaista on sydämestä tuleva auttaminen.

Monille ihmisille lahjoittaminen on yksinkertaista. He tekevät sitä siksi, että se on heidän mielestään oikein ja reilua. Monesti nämä ihmiset ovat itse saaneet apua vaikeuksien keskellä ja he pystyvät samaistumaan avuntarvitsijoiden elämäntilanteisiin. Toisille kiitollisuus omasta hyväosaisuudesta tai hyvän tekemisen tuottama onnellisuuden tunne riittävät motiiviksi lahjoittaa jotakin omastaan.

Lahjoittamisen ja hyvän tekemisen motiivit

Osaa ihmisistä lahjoittamisen ja hyvän tekemisen motiivit mietityttävät enemmän ja kysymys on kiinnostanut jo pitkään myös altruismin tutkijoita ja filosofeja. Keskeinen pohdinnan aihe on ollut se, onko pyyteetöntä hyvän tekemistä olemassa vai onko toisten auttaminen vain verhottua oman egon pönkittämistä tai hyvien fiiliksien hakemista itselle?

Ihmisten motiivien pohtimisessa on hyvä muistaa, että teemme arjessa monia asioita siksi, että ne ovat hyödyksi sekä muille että meille itsellemme. Huolehdimme läheisistä ja pidämme yllä ystävyyssuhteita siksi, että saamme sitä kautta myös itse paljon. Tämä vastavuoroisuus voi toteutua myös työssämme ja monissa harrastuksissamme. Hoidamme puutarhaa ja kotieläimiämme, urheilemme tai teemme vapaaehtoistyötä siksi, että näin toimimalla vahvistamme myös omaa hyvinvointiamme. Emme näissä yhteyksissä jää loputtomasti analysoimaan sitä, mitkä ovat aina kulloinkin perimmäiset motiivimme. Hyvän jakaminen ja myös sen vastaanottaminen tuntuu olevan monella elämän alueella luonnollisesti läsnä ilman sen suurempia filosofisia pohdintoja. Joku voisi jopa sanoa, että hyvä elämä toteutuu juuri tällaisessa antamisen ja vastaanottamisen vuorovaikutuksessa.

On mielenkiintoista huomata, että ruumiimme ja mielemme tunnistavat ne hetket, kun teemme jotain oikein. Liikunnan ja terveellisen ravinnon hyvinvointivaikutukset huomaamme helposti olossamme. Samoin esimerkiksi luontoyhteyden vaikutukset voidaan mitata kehostamme sekä vastuskyvyn kasvuna että stressi-indikaattoreiden vähenemisenä.

Samaan tapaan myös hyvän tekemisen vaikutukset on dokumentoitu jo lukuisissa tutkimuksissa. Rahaa lahjoittavat ihmiset ovat onnellisempia ja tyytyväisempiä elämäänsä eri puolilla maailmaa tehdyissä selvityksissä. Vapaaehtoistyötä tekevät elävät pidempään kuin muut. Partiolaisten vanhaa ”yksi hyvä teko päivässä” periaatetta on hyödynnetty jopa erilaisissa kuntoutusohjelmissa hyvin tuloksin.

Omien hyvän tekemisen motiivien tarkastelu on kuitenkin joskus hyödyllistä. Tiedämme ehkä omasta kokemuksestamme, että ihmisillä on joskus taipumusta näyttäytyä hyvänä ihmisenä sekä omissa että toisten silmissä. Tällainen arvostuksen hakeminen ohjaa joskus aivan arkisiakin valintojamme. Tätä taipumustamme kuvaamaan on syntynyt uusia sanojakin, kuten hyvesignalointi tai moraaliposeeraus.

Hyvän tekemisen vaikutus omaan hyvinvointiin

Aivotutkimus on tuonut myös altruismin motiivien tutkimiseen mielenkiintoista lisätietoa. Sussexin yliopiston tutkijat kävivät läpi 36 tutkimuksen ja 1150 henkilön aivojen toiminnallisen magneettikuvauksen tulokset (fMRI) selvittääkseen, mitä aivoissa tapahtuu altruistisen toiminnan yhteydessä. Heidän mukaansa usein lämpimäksi hehkuksi kutsuttu hyvän olon tunne on erityisen voimakas silloin, kun teemme jotain hyvää odottamatta siitä palkkiota itsellemme. Käytännössä huomaamme tämän vaikkapa silloin, jos autamme naapuria muutossa. Jos hän antaa meille siitä hyvästä pienen rahasumman, olomme on todennäköisesti huonompi kuin ilman tuota pientä palkkiota.

Tämän tutkimuksen valossa on kuitenkin helppo päätellä, että jos metsästämme hyvän tekemisellä ensisijaisesti vain palkintoa itsellemme, tulemme tehneeksi karhunpalveluksen itsellemme. Silloin hyvän tekemisen vaikutus omaan hyvinvointiimme voi olla myös huomattavasti vaatimattomampi. Tunnistamme varmasti jotakin tästä arkikokemuksemme perusteella.

Saamamme hyvän välittäminen eteenpäin on siis oivallinen keino parantaa myös omaa hyvinvointiamme. Eniten saamme siitä itsellemme silloin, kun emme tee sitä ensisijaisesti oman etumme tähden. Hyvän välittäminen eteenpäin ja sen vastaanottaminen voidaan muutenkin nähdä yhtenä keskeisenä ja luonnollisena hyvän arjen rakennusaineena.

Lahjoittamo tarjoaa yli sata mahdollisuutta antaa omastaan ja laittaa hyvä kiertämään. Lahjoittamalla sinulle tärkeään kohteeseen hyvä jakautuu kaikille osapuolille. Tätä hyvän virtaamisen vaikutusta on helppo kokeilla omassa arjessaan myös muilla tavoin.

Mitä on altruismi? Entä mikä voisi olla sinun pieni hyvä tekosi juuri tänään?

Lue Lahjoittamon blogista myös aiempi kirjoitus aiheeseen liittyen. Tai tutustu artikkeliin altruismin hyvinvointivaikutuksista.