Yksinäisyys vaikuttaa läpitunkevasti elämään

Suomen johtava yksinäisyystutkija ja Turun yliopiston kasvatuspsykologian professori Niina Junttila on työskennellyt yksinäisyyden parissa jo kaksi vuosikymmentä. Kiinnostus aiheeseen syntyi vuosina 1999-2000 gradun tiimoilta, mitä varten hän haastatteli yksinäisyyden tunteisiin liittyen 200 lasta, jotka olivat iältään 5-6 -vuotiaita. Haastatteluja tehtiin myös heidän vanhemmilleen sekä lastentarhanopettajille. Myöhemmin Niinan tie on johdattanut myös väitöskirjan kirjoittamiseen aiheesta sekä hän on työskennellyt muun muassa Oppimistutkimuksen keskuksessa sekä on tällä hetkellä opetusneuvoksena Opetushallituksessa. Hän on kirjoittanut yksinäisyydestä myös kirjat Kavereita nolla (2015) ja Kaiken keskellä yksin (2018). Syksyllä 2022 ilmestyy kirja Yksinäisyyden monet kasvot.

Joka viides suomalainen kokee yksinäisyyttä

Suomessa noin joka viides kokee jossain elämänsä vaiheessa yksinäisyyttä ja noin kymmenen prosenttia kärsii pitkäaikaisesta yksinäisyydestä. Erityisesti ilmiö koskettaa nuoria sekä ikääntyneitä. Nuoruudessa tunne näyttäisi olevan erityisen vahingollinen, koska nuoruusikään monesti kuuluu odotuksia sosiaalisen elämän vilkkaudesta ja suosio ikätovereiden keskuudessa on korostuneen tärkeää. Koronaikana yksinäisyys on lisääntynyt ja julkisuudessa on puhuttu paljon nuorten sekä ikääntyneiden yksinäisyydestä.

– Koronan aikana nuorten sosiaalinen ahdistuneisuus on lisääntynyt. Erityisesti tytöt kokevat masennusta ja ahdistuneisuutta, mihin monesti linkittyy myös yksinäisyyttä, Niina tuo esiin.

Koronan aikana myös työikäisten kokema yksinäisyys on lisääntynyt. Tutkimuksissa on noussut esiin, että noin joka neljäs kokee yksinäisyyttä. Monilla työikäisillä tilanne on jo päässyt kroonistumaan ja yksinäisyydestä ulos ponnisteleminen voi olla kovan työn takana. Monet yksinäisyyden kanssa kamppailevat kokevat syyllisyyttä ja häpeää tilanteestaan.

Niina pitää valitettavana sitä, että koronan aikana painopiste oli niin voimakkaasti itse viruksen torjumisessa, että muut terveyden ja hyvinvoinnin kannalta olennaisen tärkeät asiat jäivät taka-alalle. Monet ovat jääneet koronan aikana hyvin yksin.

– Erityisesti nuorten kohdalla oltiin ensin kovin huolissaan oppimisvajeesta. Nyt näyttäisi siltä, että tämä ei ole ollut niin suuri toteutunut uhka kuin hyvinvointivaje, joka on syntynyt. Monet nuoret ovat kertoneet, että heidän on ollut mahdoton päästä esimerkiksi koulukuraattorin, kouluterveydenhoitajan tai psykologin vastaanotolle, Niina kuvaa.

Pitkittynyt yksinäisyys voi johtaa myös vakaviin seurauksiin.

– Pahimmillaan yksinäisyys voi johtaa tilanteen kroonistumiseen, lisätä mielialaoireilua sekä johtaa myös vihan tunteiden lisääntymiseen, mikä kansainvälisissä tutkimuksissa on liitetty myös radikalisoitumiseen, Niina tuo esiin.

Yksinäisyys tuntuu kuin fyysinen kipu

Yksinäisyys herättää monia tunteita aina huonommuuden tunteesta, suruun, pelkoon ja vihaan. Tunne siitä, että ei kelpaa muille, voi katkeroittaa ja saada ihmisen vetäytymään yhä enemmän sisäänpäin. Yksinäisyys aiheuttaa myös fyysistä kipua.

– Sosiaalista kipua tunnetaan samoilla aivoalueilla kuin fyysistäkin kipua, Niina täsmentää.

Yksinäisyydellä on myös useissa tutkimuksissa nähty yhteys stressihormonien määrän kasvuun, mikä puolestaan vaikuttaa immuunipuolustusjärjestelmään. Pitkittynyt stressitila lisää myös ennenaikaisen kuoleman riskiä. Yksinäisyys ei siis vain tunnu mielialaoireina vaan sillä on selkeitä fyysiseen terveyteen vaikuttavia tekijöitä.

Niina tuo esiin, että yksinäisiä ihmisiä ei ole vain yhdenlaisia. On kuitenkin huomattu, että yksinäisyyttä kokevilla saattaa olla kuva itsestään erilaisena ja tämä mielikuva on monesti syntynyt jo nuoruusiässä.

– Tästä syntyy tietynlainen epäsuhta muiden ja yksilön välille. Monet yksinäiset ovat esimerkiksi hyvin älykkäitä nuoria, jotka ajattelevat maailmasta hiukan eri tavoin kuin muut, Niina kertoo.

Kohtaa toinen

Yhteiskunnan tasolta yksinäisyyteen pyritään vaikuttamaan monin keinoin. Ikääntyneiden yksinäisyyden torjumiseksi on kehitetty muun muassa yhteisöasumista ja kouluissa yksinäisyyden torjumisen eteen tehdään konkreettisia muutoksia. Esimerkiksi School to belong -hankkeessa yhteistyökouluissa kokeillaan mallia, jossa erilaisten käytännön interventioiden avulla pyritään lisäämään nuorten osallisuutta ja vähentämään yksinäisyyttä. Kouluissa harjoitellaan muun muassa tunnetaitoja ja pyritään vaikuttamaan koulun asenneilmapiiriin. Nuoret ovat hankkeessa vahvasti osallisena ja miettimässä yhdessä muun koulun henkilökunnan kanssa keinoja parantaa oman oppilaitoksen yhteisöllisyyttä. Hanketta edistää HelsinkiMissio yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Yksinäisyyttä voi torjua myös ruohonjuuritasolla. Jokainen meistä pystyy täysin arkisilla valinnoillaankin vaikuttamaan omaan ympäristöönsä ja muihin ihmisiin. Niina toivoisi näkevänsä enemmän välittämistä ja muiden huomioonottamista suomalaisessa yhteiskunnassa. Tekojen ei aina tarvitse olla suureellisia vaan myös pienet huomionosoitukset arjessa luovat yhteisöllisyyden tunnetta.

– Toisten huomaaminen, huomioiminen, tervehtiminen ja ystävällisyys luovat positiivista tunneilmapiiriä, Niina toteaa.

Joulu monille yksinäistä aikaa

Joulu on vahvasti perhejuhla ja pyhiin latautuu paljon paineita yhteisöllisyydestä. Monet kokevat, että joulu on se aika vuodesta, jolloin kuuluisi olla yhdessä läheisten kanssa. Joulu voi tuoda yksinäisyyden kokemuksen lähemmäs kuin normaalisti.

– Monilla saattaa olla ajatus siitä, että on jollain tavalla epäonnistunut, mikäli ei vietä joulua kenenkään kanssa, Niina toteaa.

Niina haluaakin korostaa, että yksinäisyys ei ole koskaan yksilön henkilökohtainen epäonnistuminen tai oma virhe.

– Yksinäisyys ei ole missään nimessä merkki huonommuudesta, Niina muistuttaa.

Kaipaatko keskustelutukea joulun lähestyessä? Keskustelutukea tarjoavat muun muassa nämä tahot:

Mielenterveyden keskusliitton valtakunnallinen mielenterveysneuvonta

Kirkon keskusteluapu

MIELI ry kriisipuhelin

Yksinäisyyden teemaan liittyviä lahjoituskohteita voit selailla Lahjoittamosta.