Sote-järjestöt tarjoavat vertaistukea kaikelle kansalle

Suomessa on pitkät perinteet yksin pärjäämisen kulttuurissa. Hampaat irvessä on menty läpi harmaan kiven ja lapsia on sosiaalistettu reippauteen ja yksinpärjäämiseen. Yksilökeskeisessä yhteiskunnassa unohtuu välillä se, että ihminen on läpeensä sosiaalinen olento ja tarvitsee muita ihmisiä niin hyvinä päivinä kuin kriisienkin keskellä. Onneksi viime vuosikymmeninä on kuitenkin herätty myös pehmeämpiin arvoihin ja tästä yhtenä osoituksena on, että vertaistuki on otettu laajamittaiseen käyttöön osana toipumista sairauksissa ja kriiseissä sekä eri elämäntilanteissa. Ryhmämuotoisen tuen ja kokemusasiantuntijuuden hyötyihin on herätty myös kuntasektorilla, mutta suurin osa vertaistuesta toteutetaan järjestösektorin voimin.

Sote-järjestöt vertaistuen tarjoajina

Suomessa on noin 11.000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Vertaistuen tuottaminen omalle kohderyhmälle on yksi keskeinen järjestöjen toimintamuoto ja vertaistukea tarjotaan niin valtakunnallisista kattojärjestöistä kuin paikallisesti toimivista yhdistyksistä käsin. Perinteisiä vertaistuen muotoja ovat mm. kasvokkain kokoontuvat vertaistukiryhmät ja vertaistukipuhelimet. Korona-aikana järjestöt ovat ottaneet myös digiloikan ja vertaistukea on tarjottu lisääntyvissä määrin myös virtuaalisesti esimerkiksi chattien ja etävertaistukiryhmien muodossa. Sote-järjestöissä onkin vankka halu palvella kohderyhmäänsä kattavasti koko toiminta-alueellaan, mikäli työhön on riittävästi resursseja.

Vertaistuen paikka palvelujärjestelmässä

Vertaistuki tarkoittaa kokemusten jakamista toisen saman kokeneen kanssa ja se perustuu kertomiseen ja kuuntelemiseen. Vertaistuki antaa tietoa, tukea ja toivoa vaikeassa tilanteessa olevalle ihmiselle. Vertaistuella on osoitettu olevan suuria hyötyjä yksilöille, mutta se ei kuitenkaan korvaa julkisen ja yksityisen sektorin tarjoamia terveyspalveluita. Järjestöjen tuottamat vertaistukipalvelut voidaankin nähdä julkisia terveyspalveluja täydentävinä palveluina. Toisaalta vertaistuki vähentää tarvetta virallisiin terveyspalveluihin tuoden säästöjä kunnille ja toisaalta taas vertaistuessa saadut neuvot voivat auttaa yksilöä hakemaan itselleen tarpeellisia palveluja kunta- ja yksityiseltä sektorilta.

Osallisuuden aika?

Me kaikki olemme joskus tilanteessa, jossa tarvitsemme vertaistukea. Jonkun omainen sairastuu, toinen sairastuu itse ja kolmas kokee muun elämän perustuksia ravisuttavan kriisin tai elämäntapahtuman. Suomalaisista hyvinvointialan järjestöistä löytyykin tukea miltei jokaiseen sairauteen ja ihmisenä olemisen ongelmaan ja aktiivisena järjestökansana perustamme itse yhdistyksen, jos sellainen jonkun aihepiirin ympäriltä puuttuu.

Koronapandemia on nakertanut suomalaisten hyvinvointia ja ihmiset ovat jääneet osin yksin selviämään ongelmiensa kanssa. Olisiko lisääntyvä vertaistuen tarjoaminen yksi vastaus siihen, että rattailta pudonneet pääsisivät takaisin elämän syrjään ja osallisuuteen kiinni? Järjestöjen tuottama vertaistuki ja muu toiminta voivatkin parhaimmillaan olla liima, joka liittää ihmiset osaksi muita ihmisiä ja yhteiskuntaa.

Lahjoittamosta löydät sote-järjestöt A-klinikkasäätiöstä Äimään. Lahjoittamalla yhdistysten vertaistukitoimintaan voit olla osaltasi varmistamassa, että jokainen avun tarpeessa oleva saa tarvitsemaansa tukea.

Kirjoittaja on sosiaalipsykologi, joka työskenteli UUT:lla vertaistukitoiminnan koordinaattorina puolentoista vuoden ajan ennen siirtymistä Goodwill ry:n asiakkuusvastaavaksi.

Lähteet: 

Mikkonen, Irja 2009. Sairastuneen vertaistuki. Akateeminen väitöskirja. Kuopion yliopisto.

SOSTE 2021. Sosiaali- ja terveysjärjestöt Suomessa.

Terveyskylä 2020. Vertaistuki.