Terveydenhuolto yskisi ilman järjestöjä

Hoitaja ojentaa sairastuneelle esitteen, jossa on tietoa siitä mitä juuri tämä diagnoosi tulee tarkoittamaan ja miten tästä eteenpäin.

Lapsensa menettänyt ohjataan sairaalassa ottamaan yhteyttä paikalliseen yhdistykseen, jossa tuetaan juuri tällaisen kriisin keskellä. 

Mieleltään sairastuneen omaiselle ojennetaan numero paikalliseen järjestöön, josta saada tukea silloin kuin oman läheisen mieli järkkyy.

Kun alkaa tuntua, että oman asian puolesta ei taistele kukaan ja mitkään päätökset eivät etene politiikan areenoilla, etujärjestöt puhuvat kaikkien sairastuneiden puolesta.

Järjestöt kannattelevat

Sairautta hoidettaessa terveydenhuolto keskittyy paljon siihen mitä tapahtuu silloin, kun ihminen tarvitsee akuutisti apua vaivaansa. Pohditaan hoitosuunnitelma, mietitään oikea lääkitys, tehdään tarvittavat toimenpiteet ja tarjotaan akuutisti tietoa sairaudesta. Vastaanottoaika on kuitenkin rajallinen, sairaalassa ei voi toipua loputtomiin ja kaikissa yksiköissä ei ole psykologia tarjoamassa keskustelutukea. Erityisesti omaiset voivat jäädä paitsioon hoitoa suunniteltaessa, vaikka uusi tilanne voi olla kriisi myös heille. Omaisille muiden saman kokeneiden neuvot ja opit ovat mittaamattoman arvokkaita.

Lääkärin vastaanotolta lähtiessään ihminen voi kokea, että osa kysymyksistä jäi vastaamatta. Jonkun mieli tyhjenee, maailma kaventuu eikä ajattelu rullaa silloin, kun tilaisuus kysymyksien esittämiseen tarjotaan. Voi pelottaa, ahdistaa ja hämmentää. Ehkä vastaanotolta poistuva ei tunne ketään, josta hakea juttuseuraa tai ehkä häntä hävettää oma kiusallinen vaivansa. Tarve puhua olisi kova, mutta ehkä lääkärillä ei ole tarjota kuuntelevaa korvaa pidemmäksi ajaksi. Sairaalasta ulos kirjattava potilas on saanut akuutin hoidon, tuen sekä hoito-ohjeet, mutta hoitajat tai fysioterapeutit eivät voi jäädä jatkossa rinnalle kulkemaan.

Tällöin kolmas sektori astuu avuksi ja terveydenhuolto olisi pulassa ilman.

Tuhannet yhdistykset auttavat päivittäin

Keväällä 2020 sosiaali- ja terveysalan pääluokassa oli 6 387 yhdistystä. Suomessa on siis tuhansia toimijoita, jotka kannattelevat terveydenhuoltoa eikä edellinen luku edes kerro koko totuutta, sillä toimialaluokittelut on ehditty antamaan vasta 74 000 yhdistykselle 106 000:sta. Järjestöt tekevät aktiivisesti edunvalvontaa, tuottavat tietoa, vaikuttavat päättäjiin sekä osalla on myös omaa palveluntuotantoa. Työn päätarkoituksena järjestöillä on kuitenkin aina jonkin erityisryhmän, oman jäsenistön tai laajemman väestön hyvinvoinnin tukeminen.

Järjestöt kannattelevat monesti sen jälkeen, kun uuteen elämään sopeutuminen alkaa. Sairaus voi muuttaa elämää radikaalisti ja mielessä on pitkä lista kysymyksiä. Silloin soitto tukipuhelimeen voi helpottaa tai vertaistukiryhmään osallistuminen kannustaa eteenpäin. Ehkä se paras info löytyykin juuri etujärjestöjen omista materiaaleista. Ehkä jo tieto siitä, että ei ole yksin voi auttaa.

Kirjoittaja on entinen sairaanhoitaja, joka on ojentanut lukemattomia kertoja yhdistyksien materiaaleja potilaalle jatkohoitoa suunniteltaessa.

Lahjoittamosta löydät jo lähes kaksikymmentä terveysjärjestöä. Tutustu kohteisiin!